Monday, July 20, 2009

läpinäkyvä, vettynyt lehti, suonet kuin mielessäni olevat kukat ja hurskas ilmeeni joka syntyy kuristavista unista; digitaalikello auringossa näyttää kaikki ajat, pikkuautoilla ajellaan pitkin erilaisia pintoja ja tehdään suulla ääniä, ne paljastavat jotain tapahtuneeksi kuin parransänki, tai jäljet lumessa, kuin väistäisi katsellaan

tai jäljet mudassa, jotka täyttyvät vedestä, niiden pinta nousee, uusi pinta sietämättömälle todellisuudelle, sen voi muuntaa animaatioksi; sympaattisempaa ja helpommin hahmotettavaa; painajaismaisempaa ja liikaa, kuin pakotettu näköharha, silmään annettu pistos, liike ohjautuu aina mieheen, joka liikkuu alas naisen kaulaa kuin termit termiitit termiitistö

kun he tanssivat kaikki katsovat pois tai käsiinsä, märällä heidän jalkapohjansa jättävät mutaisia jälkiä kuin nahkoja, olen tuntenut hänet intiimisti niin lyhyen hetken, etten osaa vielä kaikkia ilmeitä, etsin niitä muista yhteyksistä, silmä välttää, kuten käärmeiden parittelu: pitkällistä ja kuivakkaa, syventynyttä, kuin jokin abstrakti maalaus

näyttäkää omenilta, haluan että näytätte omenilta, suudellessa kieli tuntuu mädältä mansikalta, pöydillä asetelmallisesti tavaroita jotta ne voisi naidessa sysätä lattialle, melonin siemenkota kuin pullean hyönteisen avattu munasarja, vagina valuva rähmivä silmä, mukaivaileva, kuin lapsi joka töhrii seinät vahaliiduilla

meri täyttää kaikki pinnat ja koskettaa sumuna, udun lävitse valo paljastaa ruumiin ja suolavesi säilöö, tuuli levittää kaikkialle afrikkalaisen pölyn ja niin syntyi ihmiskunta; oman lajin puolisoiden vähentyessä on pakko turvautua epätoivoisiin - tai luoviin - tekoihin; hiekkamyrsky iskee aalloittain heidän makaaviin kehoihinsa

naisesta muotoutuu sfinksi, miehestä pyramidi, elimet ovat suuria jotta tiedettäisiin mistä on kysymys, joutsenet ovat ikään kuin monistettuja; nainen on pääte, herukka; jos hahmottelen tästä kaavion, jos veri putoaa noroina hänen kasvoilleen ja pitkille hiuksilleen joita hän haroo, muodostuu kuvio, seepralauman raitojen harha

Saturday, July 11, 2009

Pääblogissa on joitain minimalismeja, joita en tänne asettelullisista syistä saa (en jaksa muokata koodia). Usea niistä on Kristian Blombergin algoritmien innoittamia. Muutama ei.

Tribuutit.
Binokulaarit.