Friday, February 17, 2006

Se on täällä, mutta ei fyysisesti, eikä oikeastaan muutenkaan

Lue viimeisin runo täältä.

(Blogger ei ole selvästikään tarkoitettu runojen kirjoittamiseen. Rivitys menee päin seiniä säännönmukaisesti, enkä osaa koodata tätä tekstialustaakaan leveämmäksi.)

Tuesday, February 07, 2006

Matemaatikko ja filosofi paleltui Tanskassa hengiltä. Etsimme, olemme levottomia ja huvittavaa on huomata, miten kaiken taustalla on viiksekkäitä saksalaisia miehiä, koko maailmassa, koko euroopassa, ikään kuin aseet käsissä. Hänen mukaansa ei ole eroa luonnon- ja ihmistieteiden välillä. Hän vaikutti jo 1600-luvun puolella. Hän vaikutti järkevältä mieheltä. Emme ole kiinnostuneita hänen sielustaan. Aseet täytyy ensin asettaa sivuun, jos on tarkoitus kätellä. Emme ole kiinnostuneita hänen järjestään. Hänen suhteestaan totuuteen tai hänen merkityksestään.

Pécuchet oli kiinnostunut jälkijättöisistä asioista. Hän halusi siirrellä kokonaisuuden osasia edessä pelilaudallaan. Pécuchet oli mielestään pesuveden kestävä loogikko.

Bouvard uskoi intuitioon ja silmänräpäykseen. Häntä häkelsi puhua näistä asioista. Bouvard oli mielestään logiikan abc.

Näitä merkkejä ei ole suunniteltu monikerroksisiksi. Ne ovat lähtöisin huonoista tavoista ja vastakohtaisista pareista. Vilunkipeliä. Täällä ei ole saksankielisiä paikalla. Minä en osaa lainkaan saksaa. Tärkeitä ovat äänteet E:n ympärillä. Mitä sinä haet elämältä? Mitä ovat keskinäiset suhteesi? ”Piippolan bi-polaarisuus” on läheisempi & kilpailykykyisempi kuin koko kirjastosi. En kyseenalaista rakennettasi. Ironiasi on mitä vakuuttavinta lajia. Kunnioitan sinua ihmisenä. Sinun itseisarvosi vapahtaa minut. Flickan min? Ei? Flickan min?

Monday, February 06, 2006

Toistuva liikkumisen vaikeuden teema, ei kunnollista kävelyä, ei vasemman jalan koordinoitua nostamista. Ohjaaminen vaatii jatkuvaa tietoisuutta. Leukaluuni raksuu tahtiin, johon epäilemättä raksuisi kirjoituskone. Kirjoituskoneen näen nukkuessani. Samassa unessa asetin uuden kynän työpöydälleni, eikä se enää ole siinä. Kirjoittamisen vaikeuden teema jatkuu matkoissani kulttuurikaupunkeihin ulkomailla, joissa näen unta pitkistä, mustista vaatekappaleista. Hameen ominaisuudessa, tietynlaisissa tilanteissa, riisutaan pois, jätetään kesken, jatketaan seuraavalla kerralla, jätetään kesken. Tehdään pakkoliikkeistä näytelmä. Näytelmissä ihmiset ovat normaaleja. Epätodellinen, suhtautumisen kyseenalaistava, epävarma, kyseenalainen, jossittelu, rikkonainen. Hirvittävä määrä kirjoja. Niitä on pinossa ja ne ovat esineinä kauniita. Niitä on monia eri värejä ja kokoja. Ohjaaja ojentaa ne apuohjaajalle, joka tarkistaa vuosiluvun, ojentaa ne takaisin ohjaajalle ja ohjaaja sinkoaa ne kohti näyttelijöitä. Näyttelijät ampuvat niitä haulikolla lennosta. Kivääristä jäisi sirompi reikä, mutta sillä on vaikea osua. Anssille nauretaan. Anssi ei lataa tarpeeksi nopeasti. Mutta Anssilla on valtti, Anssi on pitkävihainen ja baarimestarin koulutuksellaan erikoistunut lasimurska-cocktaileihin. Anssi on tyytyväinen nimeensä. Kerron Anssille, että nimet ovat maagisia, eikä niihin tule suhtautua kevein perustein. Kuten ei hajuihinkaan. Vaikka hajut kenties lakkaavatkin olemasta, niiden muisto elää! Nimi on velhojen vahvin ase ja pelottavin vihollinen. Leukaluu värähtelee. Värähtely on liikettä, joka ei tiedä minne se on menossa. Silmät värähtelevät.

Sunday, February 05, 2006

Jokin kantava teema lienee kävelevät meemit. Seksisimulaattori, johon voi ostaa krediiteillä näyttelijätähtien profiileja. Visuaalinen opettaminen. Plugiopettaminen (plugittaminen). Protagonistimme Hakkeri huomaa profiileissa pätkän, josta hän voi johtaa koko tähden persoonallisuuden? Mutta ei täydellistä. Mutta tarpeeksi samantyylisen. Organisaatio nussii tiedon ja istuttaa sen kloonaamiinsa suurmiehiin, näyttelijättäriin ja johtajiin. Näille/niille tulee tietysti identiteettiongelmia. Tässä vaiheessa muista viitata Solarikseen. Juonesi on sekoileva ja kokeileva. Muista Dick & Pynchon. Kloonit tarvitsevat Lääkettä säilyäkseen hengissä. Kapinalliset kloonit, jotka ovat päässeet selville asioista pidetään Lääkkeen avulla kurissa. Joku ahne puoskari osaa tehdä Lääkettä. Ehkä hakkeriprotagonisti on itsekin klooni. Hän lähtee Organisaation perään. Meemittyminen leviää kaiken keskellä. Virus? Pakokauhu? Vapahtajakultti? Entropian seuraajat. Aivotkin kuluttavat energiaa, joten entroopikot koettavat ajatella mahdollisimman vähän. Eräänlaista meditaatiota. Heille sanotaan, että meditaatio saattaa kuluttaa vielä enemmän kuin normaali joutenolo. He pitävät tätä harhaoppina. Kiihkomielisiä haaroja. Aivoista häipyvä energia syö aivokapasiteettia. Tästä johtuvat kuolemat. Ihminen voi saavuttaa iankaikkisen elämän, jos oppii hallitsemaan energiapäästönsä. Eri haarat keskittyvät eri ruumiinosiin. Piereskelyä pidetään kaikkien entroopikkojen keskuudessa suurena kunnianosoituksena ja lahjana, koska se vapauttaa paljon metaania, arvokasta elinvoimaa. Johtajien tärkeät kokoontumiset ovat täynnä turinaa. Ulostamista pidetään syntinä. Rankka meditointi ulostamisen jälkeen on välttämätöntä. Ihmisen ylisuuret aivot ovat perisynti.

Monday, January 30, 2006

Luonnollisesti emme tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Päivästä päivittäiseen tunteiden tilittämiseen. Muoto lähenee toisia tulkintoja ja toisia esimerkkejä. Haluaisin pitää nämä kaksi lajia erillään toisistaan. Suunnaton kirjoittaja itse. Suunnaton luki ja itse. Pikkuhiljaa suosio väheni. Vähenee. Kuten tajunnanvirta ja sisäinen monologi. Puhelin, lyhytkantoradio, internet, telefax, pois graafisen etanakirjeen leskenlehdet. Kytkeytyminen tajuntaan ennen kuin ajattelu on muuttunut sanoiksi. Marginaalinen, omituinen ajatus. Ei tarinaa. Ihmiset eivät ole kiinnostuneita tarinoista. Miksi he eivät soita toisilleen? Miksi he eivät ensin soita toisilleen ja muotoile hyvin ja tyyliä mukaillen & imitoiden & ristiriidalla & viestintäkontekstilla pelaten synny uudestaan Englannissa ja Ranskassa, Saksassa, 1600-luvulla jälkeen Kristuksen?

Sunday, January 15, 2006

Että mutkikkaita soidinmenoja harrastavat linnut voidaan houkutella tepastelemaan ja pöyhistelemään ja laulamaan täytetyille linnuille tai muutamalle sopivan väriselle sulalle.

Sen jälkeen saa rakennetuksi kokonaisuuksia, kunnes taas jokin muuttaa näkemystä ja
joku toinen ei kunnioita samaa tehtävää, hän vain menee ja tekee sen ja jokin kolmas nousee sen tilalle ja vain menee ja tekee sen ja täten, heti kun yksi halu on tyydytetty, sen tilalle nousee toinen ja sitten taas uusi ja sitten taas toinen ja lämpimät tunteet kyllästävät olemuksemme.

Vaikkakin hidasta, sen
kehitys on järjestelmällistä ja varmaa.
Se auttaa ilmaisuun ilman sanoja ja vahvistaa puolustuskykyä.
Hieno tunne, eli korkeampi äly, eli pelkkä rento intuitio määrää kaiken, eivätkä

matalalle poratut muotokuvat, suurinta buddhalaisuuden haaraa, ei toista vanhoillisempaa haaraa, ei toista uudempaa harhaa, mutta joka tapauksessa hän

siirtää geeninsä & perimänsä & meeminsä eteenpäin niin kauan, kunnes oppii hallitsemaan ruumiinsa täydellisesti ja jumalaisesti, kunnes hallitsee jokaista geeniään ja atomiaan, kunnes hän on siirtänyt tällä tavoin myös protagonistin jotain tarkoitusta varten, jospa hän päättäisi puuttua fiktioksi?

They are good to have around anyway. A combination of sound
and the cold shot
alone

Monday, January 09, 2006

Silmien ääni on ratiseva kasvoja hierottaessa. Ja autossa nuokkumista, vaikka olemme listalla ja sääremme ovat kasassa, pikkutakki haittaa asentoa. Joitain ajatuksia, kuten ”salama iskee aina joskus, kukaan ei tiedä miksi” ja nuokkumista & lauluamme radiossa ja olemme listoilla & näemme unia, joissa äiti antaa lapselle helposti särkyviä tavaroita leluiksi, vaikka ne ovat hänelle tärkeitä. Se on pysyvää menettämistä ja huomattavaa. Joulu alkaa olla ohitse, edessä on paluu takaisin, aitoa kamppailua. Kuskin otsassa lukee ”esprit de l’escalier”, voisi sanoa, ihmissielun enkelimäinen osa.


Ja jos minulla on piano – jos saan jostain pianon – hion sen koskettimet karkeaksi. Pelkääjänpaikka kääntyy sanomaan: ”Huomatkaa, elinympäristö saattaa vaikuttaa asioihimme merkittävällä tavalla, mutta emme silti välttämättä pyri aktiivisesti vaikuttamaan siihen.”

Miksi ihmiset muuttivat tänne? Koska täällä ei ole käärmeitä?

Friday, January 06, 2006

kaksi ratsua ja kahdeksan sotilasta “tärkeysjärjestyksessä” lueteltuna

Brittijoukot ilmoittivat perjantaina surmanneensa kahdeksan Irakin sotilasta
katutaisteluissa Basrassa, Kahdeksan sotilasta ja seitsemän hevosta sai surmansa 47 henkilön haavoittuessa.
1985

kahdeksan sotilasta kahtena nelimiehisenä ryhmänä

Arkun kantajiksi määrätään kuusi tai kahdeksan sotilasta

Pelaajan johtamat kahdeksan sotilasta esitellään alussa varsin hyvin

Taistelu kestää noin minuutin vaikka vastassa onkin vain kahdeksan sotilasta,
kaksi pappia ja yksi taikuri. Taikuri tuntuu kuitenkin olevan aika kova vastus

27 tonnin vaunu voi kuljettaa kolmen hengen miehistön lisäksi kahdeksan aseistettua
sotilasta tai vastaavan määrän materiaalia

Nyt hän syö, nukkuu ja käy töissä. Kiitos, Jumala, Jeesuksen ja Jeesus-miehen nimessä ja kiitos

se oli todellakin pirullinen ansa, jopa mandaloripalkkionmetsästäjälle

laaja ruokamyrkytysepidemia, Virolaisista elintarvikkeista johtuen

ja perse myytiin homobaariin,jossa on jono homoja,jotka jonottavat
pääsemään nussimaan Fredin persettä.niin Elton John nai sitä persettä

"Säädyllisyys tänään
merkitsee moraalia huomenna"

ja nussi sitä persettä

ja Vedestä nousi mies jonka ensimmäiset sanat olivat: "ikinä en enää kahlaa nilkkaa
syvemmälle"

raajavartio – näytä järki – näytä tunteet

Kotityöt Marja-Liisa teki velvollisuudesta, kauppareissulla hän hoki itselleen: ”kestä,
kestä, älä romahda.”

((Freddie Mercury (oikealta nimeltään Farrokh Bulsara = ihan NORMAALI nimi) oli BI - seksuaali, ei yhtään ruma, ei rasisti, ei tosiaankaan natsi, ei vulvakon nussija, ei huono ihminen, tervejärkinen,ei skini, ei pedofiili, ei mitätön eikä kusipää, ei arvoton eikä eläin, ei epäihminen, ei tosiaankaan murhaaja, ei sadisti, ei tosiaan Hitlerin vaimo, normaali ihminen, sydämmellinen, VIiisas (Älyykkyysosamäärä ei laskenut vuonna 1985 homouteen sairastuttua sadalla,koska homous ei ole mikään sairaus)ei eläinseksuaali, ei heroinisti,ei rikollinen, ei kokainisti, ei Tom Cruisen mies, ei vammainen, eikä säälittävä ja kuolin syy on täysin pimennossa, eikä ole todisteita, että olisi kuolut tuskaisesti, eikä missään nimessä saastaisena elukkana.))

Sinun ajatuksesi ovat normaaleja kun niskaasi ja otsaasi ammutaan lipas Parabellumin pateja.
Lipas otsaan ja niskaan niin kauan kunnes pääsi irtoaa.

Sinun ajatuksesi ovat normaaleja kun niskaasi ja otsaasi ammutaan lipas Parabellumin pateja.
Lipas otsaan ja niskaan niin kauan kunnes pääsi irtoaa.
Sinun ajatuksesi ovat normaaleja kun niskaasi ja otsaasi ammutaan lipas Parabellumin pateja.
Lipas otsaan ja niskaan niin kauan kunnes pääsi irtoaa.

Sinun ajatuksesi ovat normaaleja kun niskaasi ja otsaasi ammutaan lipas Parabellumin pateja.
Lipas otsaan ja niskaan niin kauan kunnes pääsi irtoaa.

Tuesday, December 20, 2005

Tismalleen tästä kohdasta kuulen jokaisen tytön äänen erikseen, erillisinä yksikköinä ja muista erottuen. Voisi sanoa, että kuulen puut metsältä.

Hän on kirkas ja erottuva, hän on korkea.
Hän on matala ja samettinen, hän on sympaattinen.
Hän on nuori, nuorempi muita, mutta hänen äänensä ei huoju.
Hän on stemma. Hän on kakkosääni. Tarvittaessa hän on mikä tahansa ääni,

pullonkaula, koroke, katve, käytävä, polku, kuja.

He nauttivat saadessaan resitoida ilman säestystä ja he nauttivat soittaessaan viulua jo ties kuinka monennetta vuotta, säännöllisiä soittotunteja 7-vuotiaasta, muutamilla 3-vuotiaasta, epäsäännöllisiä peruuntumisia, miespuolista palvontaa opettajan taholta, kiinnostunutta himonsekaista odotusta oppilaiden varttumisen myötä, henkinen kasvu, innostaminen, rohkaiseminen, johdattaminen

Saman teeman toistaminen b-osassa päinvastaisessa järjestyksessä,
tunti ennen kenraaliharjoituksen alkamista oksentaminen konservatorion käymälässä,
hikoilevan kämmenet, vanhemmat katsomossa, eturivin hameiden alle kurkistelevat
runkkarit,

Händelin tahdissa.

Monday, December 19, 2005

Hän ei välittänyt tanssisalista ja parketin kumiraidoista. Tulee mieleen, olivatko lattiat edes aitoa parkettia. Tuli mieleen, josko isäntämiehen tekopyhillä katselmuksilla oli osuutta asiaan. Entä kaikki ne nisäkkäät? Hirvi, karhu & koira, lintu, muut eläimet, pienet eläimet, muut nisäkkäät. Porotalous. Pehmeät käpälät, sorkat, anturat ja kaviot luistivat ja tai painoivat naarmuja.

Syviä naarmuja kirkaslakkapinnassa. Ikkunoissa kivien ja tuulen, lehtien ja oksien aiheuttamia naarmuja. CD-levyissä minkä tahansa aiheuttamia hiusmaisia naarmuja. Muita häiritseviä tekijöitä olivat laulajan falski (vilpillinen / epäaito / virheellinen) ääni (se oli muutenkin jotenkin), sietääkseen oli haettava tukea salin olemattomista huonekaluista.

Television mainoksen minttukaramellia muistuttava närästyslääke. Beetasalpaajat ja tulehduskipulääkkeet, antasidit, kihtilääkkeet, klomipramiini sekä allopurinoli. Antihistamiinit.

Nainen, joka kantoi laukkuaan kuin kuollutta rottaa.
Rotat vilustuvat helposti. Rotta on kaikkiruokainen, maanalaisessa yhdyskunnassa elävä pieni saaliseläin. Rotasta tulee mieleen paskiainen. Rotta on keltahampainen eikä kysele typeriä.
Nainen, joka kantoi laukkuaan kuin kuollut rotta.

Ja sitten sinä siinä, meidän alati yltyvä, meidän yhtäkkinen haarautuva junaraiteemme. Ratapihat. Tasaiset ratapihat. Pieni ratapiha tai yksittäiset raiteet. Haarautuvat raiteet. Uhrautuminen? Lajinjatkaminen. Tyypillinen.

Tyytymätön ja tyytyväinen.
Hetkessä oli hankala sopeutua kannettavan tietokoneen erilaiseen näppäimistöön, oli aivan kuin hän olisi änkyttänyt tai muuten puhunut puristuksissa hirvittävän paineen alla

nerojen voi muutenkin olla hankalaa sopeutua elämään vähemmän älykkäiden keskellä, he tuntevat helposti itsensä ulkopuolisiksi, koska peruskoulujärjestelmä on yksi pahimmista, yksi

pahimmista rikoksista, koska yksi pahimmista mitä jotkut lukivat, koska maidemme välille oli tuolloin syntynyt yksi pahimmista kriiseistä, koska hän oli stipendiaattijoukon nuorin ja tuleva,

koska sota on yksi pahimmista ympäristöuhista, koska yksi pahimmista humanitäärisistä rikoksista maailmassa, koska yksi pahimmista maidemme välille syntyneistä juovista oli

epäilemättä tietoliikenne, internet on monessa mielessä anarkia, nämä hullut retostelevat rahoillaan, tämä on jauhoallerginen, tämä on pitkällä tukalla ja hiusdonitsilla varustettu

partanaama, ja tämä vähäinen vastus on mielipuolista hän saattaa kirjoittaa huumassaan mitä tahansa ja antaa itsestään tahattoman typerän kuvan jos kohta typerä kuva on monesti tahaton,

kuten hääkuvat, kuten teknologinen kyvyttyömyys kuten uhmakas ja kovaääninen laulaminen avaruusoopperassa vailla tietoa muiden sivilisaatioiden yleisimmistä menettelytavoista ja

taktisista sodankäyntimenetelmistä, kyvyttömyys toimia ja ottaa onkeensa mitä vieraan vallan agentti sanoo, kenties kaksoisagentti, sen parempi sinulle, mutta silti kyvyttömyys toimia ja

ottaa onkeensa, katso kaikkea tätä salin nyökkäilevää kasvojoukkoa ja hän tekee niin,
ja hän ottaa todella aikansa ja pitää karvoissa asti tuntuvan meditaatiohetken

Sunday, December 18, 2005

jouluruno

Klisee, klisee kulkunen.

Tuesday, December 13, 2005

A kertoo B:lle, että C on saanut vaikutteita D:ltä, mutta missä määrin, on kyseenalaista.
B on arvostanut C:tä suuresti, ehkä osittain tämän näennäisen ainutlaatuisuuden vuoksi.
Jos C on saanut vaikutteita D:ltä, onko niitä niin vähän, että kompromissi mieleisyysastetta mitatessa on mahdollinen? Entä: B kertoo E:lle, että C on saanut vaikutteita D:ltä, mutta esittää asian omana mielipiteenään ja havaintonaan. Mitä ajattelisi A tästä, jos sattuisi ohimennen kuulemaan, vahingossa? Entä se tosiseikka, että päähenkilö tässä on selkeästi B, vaikka A olisi luontevampi merkki? Pitäisikö meillä olla A1 ja A2, sekä vaikkapa A2 ja B1? Mutta miksi A olisi A ja B olisi B? Miksi ykkönen ja miksi kakkonen. Miksei?

Lisätään etuliite ”runoilija” esimerkiksi C:n ja D:n edelle. Samalla ilmaantuu, erinäisistä seikoista riippuen, etuliite ”meta” tämän runon edelle. Tämä olkoon runo sillä perusteella, että esimerkiksi sisäkannessa lukee ”runoja”. Jollei lue, tai jos ei ole edes kansia, emme voi luottaa keneenkään ja lukijan tulisi lukita ovensa, varmuuden vuoksi moninkertaisesti.

Sunday, December 11, 2005

Valkea kuningas, jota yleensä merkitään symbolilla
Valkea kuningatar, jota yleensä merkitään symbolilla
Kaksi valkeaa tornia, joita yleensä merkitään symbolilla
Kaksi valkeaa lähettiä, joita yleensä merkitään symbolilla
Kaksi valkeaa ratsua, joita yleensä merkitään symbolilla
Kahdeksan valkeaa sotilasta, joita yleensä merkitään symbolilla
Musta kuningas, jota yleensä merkitään symbolilla
Musta kuningatar, jota yleensä merkitään symbolilla
Kaksi mustaa tornia, joita yleensä merkitään symbolilla
Kaksi mustaa lähettiä, joita yleensä merkitään symbolilla
Kaksi mustaa ratsua, joita yleensä merkitään symbolilla
Kahdeksan mustaa sotilasta, joita yleensä merkitään symbolilla

Monday, December 05, 2005

6h @ tv

MTV:ltä tulee The Rasmuksen video. Neloselta tulee Olavi Uusivirran haastattelu ja Macarena. MTV:ltä tulee Madonna. Neloselta tulee Shakira. MTV:ltä tulee Korn. Neloselta tulee Olavi Uusivirran haastattelu. MTV:ltä tulee Fort Minor. Neloselta tulee Olavi Uusivirran video. MTV:ltä tulee uutisia ja mainoksia. Neloselta tulee PMMPn video. MTV:ltä tulee Madonna. Neloselta tulee Madonna yhtä säkeistöä myöhässä. MTV:ltä tulee PMMPn video. Neloselta tulee The Rasmus. MTV:ltä tulee Fort Minor.

Sunday, December 04, 2005

Avaan päiväni suihkulla kuin valas, laulan vedessä, kaikuluotaan hyviä viboja.
Muroissani on tiikeri, maidossani lehmä ja kengissäni puuma.
Laukkuni on sataprosenttista nahkaa.
Kokouksessa haistan vastustajani pelon.
Pingviinit lentävät tietokoneeni ikkunoihin.
Selaimeni on kettu.
Lempijuomani on lentävän härän punaista heimoa.
Osaan itkeä krokotiilin kyyneliä ja matkia kyyn eleitä.
Olen lapsille karhumainen ja naisille sikamainen.
Vittuunnun jos minua haukutaan konttorirotaksi, sillä olen mies enkä hiiri.
Päivälliseksi syön kanaa, lempihedelmäni on kiwi ja televisiosta Ylämaan kettu.
Vatsassani on perhosia. Kissani on matokuurilla. Koirallani on kirppuja. Tulee turpaan.
Pakenen häntä koipien välissä.

Monday, November 28, 2005

Näintaas monia unia miehiä naisia lapsia ja kissaeläimiä mitä niissä tapahtui koru kaulassa pieni muistiinpanovälineeintä olevat puusta tehtyt naparengas iertää ja kuristaa sivauaine siinä taas kuoli ihmimisiä & ihmisilä todettiin tappavia tauteja, äiti oli valmistunut henkisesti syöopään vaikka syöpää ei oltu vielä todettu rakkaani ei syö ei juo, ruoka ällöttäää, vatsalaukku ohenee ja kapenee, kutistuu kuin viidakkoheimon pää, lehdet ovat ihonvärisiä ja kellertäviä, eivät keltaisia, kelmeitä, kelmeitä on hakemani sana täpliä, pigmentinmuutoksia, anomalioita pigmentissä, animalia on häijyys sielussa, syön taas kasvisravintolassa, syön sakeaa keittoa, sakeeta, sakea, sakke oli kaveri nuorena nyt sen joskus näkee laitoksella mutta ei se tunnista tai katsoo muualle. Sakke opiskelee kemiaa, kemiaan on helppo päästä vaikka aineena se onkin vaikea sakke pääsi hyvällä todistuksella ja kilpailumeriiteillä, kyllä kemiaan pääsee jos haluaa, keniaan, ulkona humisee, tasainen vertigo-basso, se kuuluu joko ilmanvaihtojärjestelmästä tai naapurin stereoista, naapuri, alapuoli, yläpuoli, naapureita, ne laulavat suihkussa, ne juhlivat perjantai-iltaisin, ne siirtävät huonekaluja, ne kuulevat kun me naimme ja huudamme kummallisia lauluja toisillemme, käytävään kuuluu kaikki, henkkaan törmää joskus pihalla, se on tuttu ala- ja yläasteelta, henkka oli pomomies ja ongelmatapaus, näen vieläkin painaijaisia yläasteen pahispojista, jotka mielivaltaisesti pompottivat, nyt henkka on viidettä vuotta sähkömies jolla on oma kullanvärinen mersu ja veikkaustili, ei tarvitse lähteä kotoa veikkaamaan, liigassa on meneillään viides kierros mihin se kaikki sivistys menee? Mitä sillä tekee? Arjessa se ei kuulu. Se ei kasvata muskelia. Se ei paranna hiusten laatua. Se ei ole kauniita vaatteita. Se ei ratkaisu nälänhätään. Sillä ei voi tappaa lohikäärmettä.

Saturday, November 26, 2005

Meitä yhdistää tämä pakollinen hygienia ja tieto päivittäisistä rutiineistani. Ikkunan lävitse, verhon alta, tuolin ihoa koskemattomiin käsinojiin ja toppauksiin. Aurinko on poistanut mustat rajat. Näin istuisi epäilemättä varjoni, ellen olisi aikoja sitten jättänyt pysähtymisiä sikseen. Minun asteittain ylöspäin kohoava rytmini.

Kaikki on tallella, kun palaan. Minun pöytäni, valo ja nauhuri, laatikoittain levyjä, banaaniterttu. Sietämätöntä, että pitääkin odottaa yli huomisen ja tehdä välillä tarpeellisia tekoja, että pitää jatkuvasti vatvoa näitä asioita. Siinä määrin kuin mikään tai kaikki tai mikään on tarpeellista. Ja kaikki on.

Kuin haavoja nuoleskeleva kone. Jokainen lumihiutale on pian laskettu. Jos tieto merkitsee meille jotakin. Kullekin oma henkilökohtainen lumihiutale. Ne kestävät kielen päällä kuin raaka, pakastettu viina. Virtaa aivojen lävitse ja laskee keskilämpötilan nollan alapuolelle. Paljon. Käsitetään väärin. Tämän selkeämmin sitä on vaikea sanoa. Käsitetään väärin.

Wednesday, November 23, 2005

Vaikka se kävely kampuksella, se uni, ne unet. Usein, joskus, hereillä huomaa, että kirjan kaksi aivan erilaista kohtaa ovatkin vierekkäin alkutekstissä ja että ne ovat päivänselviä kohtia, kohtia jotka voi sulkea laatikkoon ja ravistaa lujasti ja pelata lopputuloksena syntyvän tietokoneen kanssa shakkia, täydellistä shakkia, kuin seuraisi koko päivän jokaista putoavaa lumihiutaletta. Usein jokin paikka ensin rajautuu ja luo itsestään selkeän kuvan, selkeän atmosföörin, sitten alkaa venyä, venyy yli rajojensa, rakennukset ehkä laajentuvat, ehkä pysyvät ennallaan, mutta sisälle astuttaessa. Entä kauniit kenkäni? Tai jalkani? Miten jalkani, jotka unohtavat motoriikan ja tottumuksen ja kävelemisestä tulee yksinkertaisesti mahdotonta. Kenties ryömin? Ja laitoksen kymmenet tuhannet ihmiset ovat juuri kaikki ne, jotka ovat olleet estyneinä. Luokkahuoneissa vanhoja tuttuja ala-asteajoilta, luoja tietää, kuolleitakin ihmisiä, kasvot jotka puuteroitu kurkumalla. Kurkumalla?

Saturday, November 12, 2005

Selvityksekseksi

Julkaisutahtini täällä on hidastunut, mutta ei tule enää hidastumaan vaan pikemminkin nopeutumaan, luulisin, luulin että, en luule enää, luulen että käsitin vasta äskettäin, että kaikkea kirjoittamaansa ei kannata julkaista blogissa, kun sitten sitä ei julkaista ehkä enää muualla.