Sunday, October 15, 2006

Uhri

Katkaise otos tästä kohtaa. Rajaa mukaan aukinainen
ikkuna ja verhot, joita tuulettimen luoma tuuli hiljalleen
liikuttaa. Näyttelijä näppäilee varovasti pöydänjalasta
ovenkahvaan viritettyä narua, jonka olkinen värähtely
täyttää huoneen valonsäteet pölyllä. Jokaiseen esineeseen
ja sopivan kokoiseen ulokkeeseen on sidottu yksi tai
useampia naruja, mikä tekee huoneen yleisilmeestä
käsintehdyn laservaloansan.


Värit eivät saa olla puhki kuten esimerkiksi posteljoonin
housut ovat. On harkittava asioita kuten mattojen
jättäminen pois lattioilta, jotka ovat kenties tarpeeksi
kiiltäviä peilatakseen valoa. Tällaisessa asetelmassa
väärät elementit näkyvät räikeästi kuin lääkärin
suonikohjuiset sormet hieromassa hukkuneen ihmisen
sydäntä. Ensimmäinen väri, jonka lapset käyttävät
loppuun piirtäessään. Emme istu minkä tahansa
värisissä huoneissa.


Ääni. Onko olemassa keino varmistaa, mikä on
keinotekoista rapinaa ja mikä rapinaa?
Jonkinlaista lisättyä tausta-ambienssia. Kuin linnun
laulua. Se tavoittelee sitä. Läsnäolevien ihmisten poissaolon
ääni, kun he esimerkiksi nukkuvat sohvalla vieressäsi.
Se, mikä on armotonta voi usein olla vain selkeyttä.
Tekeekö sinun kykysi tuottaa ääntä sinusta jollain tavalla
arvokkaan. Onko ääni pyhää. Selittämätöntä
hyönteisten surinaa, selittämätöntä kelluvaa dialogia.


Lasten pitäisi pelata häntä ja suhtautua häneen tietyllä tavalla.
Mutta jos he eivät ymmärrä kauhua. Vaan he parveilevat hänen
ympärillään ja leikkivät autuaasti kuin hän olisi puuhun sidottu
valkonaama. Ja yritä huvikseksi liikuttaa itseäsi ilman ilmeitä.
Jossain on taatusti taivaanranta, johon kaikki pysyvät ilmeet
perustuvat. Ei minulla ole muita sanoja. Nämä tässä sinä olet
opettanut minulle. Täällä minun kanssani sinä voit nähdä
tämän planeetan käyryyden.

No comments: