Thursday, July 05, 2012

Otteita filatelistin päiväkirjasta

Viereisen pöydän äitiytymään päin oleva Anna-Leena Härkösen kaksoisolento on synnyttänyt vaalean miehensä kanssa lapsia, joista kasvaa vielä tyrmistyttävän kauniita. Onko mielekästä sanoa "silmät sopivasti liian kaukana toisistaan"? Hieman pysty nenä. Mitä geeniä minä rakastan?

Feissaajat haistavat, että olen kipeä. En jaksa edes vastata heille kunnolla. Syntyy pyöreäsilmäisiä tilanteita, jotka hukkaavat kaikkien aikaa.

Rautaisten tuolinjalkojen katveessa pulu riuhtoo croissantin puolikasta kuin kevyttä raatoa. Vieressä vauva itkee vaunuissa. Pikkulintu tulee jaolle. Ne lentävät täällä lähes päin, luullen kasvoja voileiviksi ja asioiden muruiksi. Herranjumala tuo lapsi huutaa. Lastenvaunut ovat sporttiset ja turvalliset, muovinkaltainen esine.

Tytöt eivät pelkää käyttää lyhyitä shortseja, vaikka ovat kalkkunaleikkeen värisiä. Aikuisena rumuus ei haittaa yhtä paljon kuin teininä. Yhteisö ei enää syrji, vaan ottaa tilastollisesti. Viiteryhmä laajenee, mikä mahdollistaa elämän; aina on joku vielä rumempi.

Lohenpunaiset farkut karkaavat yläjuoksulle.

No comments: