Kamera ei siirry tapahtuman mukana huolimatta tapahtumista.
Vaan näyttää seinän tai näyttää tuolin tai näyttää tyhjän kankaan.
Kamera ei palaa vaikka he palaisivat ja olisivat muuttuneita.
Onko tämä kuva muuttunut? Onko tämä asetelma eri?

Kohtauspaikan on tärkeää olla vaikuttavilta seuduilta.
Siellä saattaa olla hyvin erilaista.
Aamulla siellä on toisennäköistä kuin iltapäivällä.
Sateella siellä on toisennäköistä kuin kauniilla säällä.

Kohtaamisen hetkellä kamera ei siirry tapahtuman mukana huolimatta

tapahtumista. Kohtauspaikalla minuun törmätään tai
törmään tai törmätään. Sellainen tunne, intuitio.
Että onko sellaista. Kunnes toinen vahvistaa sen.
Sellainen tunne on.
Esimerkiksi kadun ylittäminen on vaarallista.
Vaikka pidänkin siitä kuvallisesti.
Ja autiot kadut. Se kuvallisuudesta.
Soitan äänitorvea useita sekunteja
ja se kaikuu koko korttelin leveydeltä.

Auringon varjosta valoon ilmaantuvat ihmiset.
Niin kuin laajakuvatelevisiossa.
Liian läheltä, kapeita kasvoja ja kuvasta
ulos leikkautuvia päitä. Jotta jokin asia
muuttuisi mielenkiintoiseksi
sitä täytyy katsoa tarpeeksi pitkään