aluksi

Väkijoukosta pois ulos metsästä raja-alueelle huomio täällä kiinnittyy häneen kuten myös yksinäisyydessä, arkkitehtoniset teokset muistuttavat luonnonkohteita siinä ettei voi asettaa rajoja tai saati päättää missä rakennuksen esteettisesti mielekäs olento päättyy missä maiseman laskokset joiden poimuissa kivien keskellä asutaan kuin tuhatjalkaiset laavakivien raoissa (yhtä hyvin voisimme täyttää päämme hiekalla) silmämme liikkuvat eikä ajantaju varsinaisesti ole aisti vaan ajatus havahtuu jonkun toisen hengityksen varaan rakennetaan temppeli kaaoksen keskelle jotta jonkinlainen järjestyksen periaate alkaisi toteutua ja tasoittua kohti merta tanssivat ihmiset tyhjässä tyhjässä kaupungissa