Käytännön sovellus havahduttaa hänet;
hän nousee ylös ja samassa varjo peittää naisen;
vaikka mielikuvitus ei toimisikaan, saattaa huoneessa silti leijua
erivärisiä osasia;
katsoja saattaa puristaa silmiään kiinni jossain muualla;
tuntuu hölmöltä lukea jotain ja saada samaan aikaan kuvattu aistihavainto;
valo värjää vaaleat naamakarvat oranssiksi, se helpottaa naisen oloa;
kuin jokin rauhoittava olemus hevosta – tai ehkä tiikeriä;
kynsien alla on luumunväristä, kuultavaa likaa;
nimenomaan heijastukset tuntuvat jatkuvan, nekin paljastavat jotain;
rakastelu, hengityksen tuoksu, pöyristyttävän karkea unen ääni
viereisestä huoneesta,
ensin kasvavat koivut,
sitten männyt,
lopuksi kuuset; lopulta on pelkkiä kuusia, pimeää